Ajat muuttuvat. Tulevaisuudessa tulee järjestää enemmän työpaikkoja väestön kasvaessa koko ajan laajemmaksi. Vaikka tekoäly poistaa työpaikkoja nykyään suhteellisen paljon, tulee se niitä tulevaisuudessa lisäämään entisestään, joten niihin kannattaakin sijoittaa. Teknologian kehittyessä tulee toki kouluttaa uusiin ammatteihin laadukasta työvoimaa.
Uutisessa sanotaan, että ”iso huomio Suomen kannalta on ettei pidä olla peloissaan.” Itselläni kuitenkin tulee kuitenkin mieleen kysymyksiä; saattaisiko tekoäly avustaa työnteossa niin paljon, että ihmisen älyn käyttäminen vähenisi? Onko se uhka vai mahdollisuus? Onko tekoälyn mahdollista syrjäyttää ihmisen äly? Aika näyttää.
]]>Ennusteen mukaan vuosien 2000 ja 2025 välillä maatilojen määrä puolittuisi. Vuonna 2000 maatiloja oli noin 78 000 ja ennusteen mukaan vuonna 2025 maatiloja olisi enää 37 000. Luonnonvarakeskuksen ennusteen mukaan sikatilojen määrän lasku olisi vieläkin hurjempi – vuosien 2000 ja 2025 välillä sikatilojen määrä olisi ennusteen mukaan putoamassa 3000:sta 450:een. Maaseudun Tulevaisuuden haastatteleman Arto Latukan mukaan maatilan lopettaminen on pitkän tähtäimen harkitsemisen tulos, johon eivät yhden vuoden sää tai tukiratkaisut vaikuta.
Mielestäni nämä luvut kuulostavat melko hurjilta ja niille tulisi tehdä jotain. Maatilojen määrä siis puolittuu ja sikatilojen määrän laskee kuudennekseen – vain 25 vuodessa! Suurin osa näistä lopetetuista maa- ja sikatiloista ovat luultavasti niin pieniä, etteivät ne ole yksinkertaisesti kannattavia. Kuitenkin olen sitä mieltä, että valtion tulisi tukea pieniä tiloja paremmin. Ei ole mikään salaisuus, että pienyrittäjää sorsitaan Suomessa.
]]>Mielestäni tämän tapaisia kursseja tarvittaisiin muissakin lukioissa ympäri maata. Yrittäjyydestä puhutaan paljon jo ylä-asteesta alkaen, mutta realistiset käytännön esimerkit tuotteiden kehittelyn laajuudesta puuttuvat. Yrittäjyyteen tähtääville nuorille voisi olla suuri etu päästä kokeilemaan niin sanotusti yrittäjän arkea jo tässä iässä. Rahaa ei olisi paljoa pelissä, mutta tukea yrittämiseen ja apua opettajalta olisi saatavilla aina kun sitä tarvitsisi.
Lähde: https://www.is.fi/taloussanomat/yrittaja/art-2000005425699.html
]]>
Mielestäni ei ole oikein, että valtion laskiessa arvolisäveroa tuotteen hinta ei laske samassa suhteessa kuin verotus. Kuitenkin kun valtion nostaa arvolisäverotuksen tasoa, tuotteiden hintojen nousua perustellaan valtion verotuksen nousulla. Uutisessa kerrotussa tutkimuksessa pääkohteena olivat parturi- ja kampaamoliikkeiden verotuksien vaihtelut. Tuloksena oli, että verotuksen noustessa hinnat nousivat kolme kertaa enemmän kuin verotuksen laskiessa. Esimerkiksi näitä palveluita käyttäessäni arvolisäveron lasku ei käytännössä näkynyt hinnoissa juuri ollenkaan. Verotuksen noustessa parturi- ja kampaamo palveluiden sekä myös muiden palveluiden ja tuotteiden hinnat nousivat huimasti aikaisempiin hintoihin verrattuna.
Uutisessa on ehdotettu ratkaisuksi, ettei verotuksen tulisi olla niin tempoilevaa. Jos verotus kuitenkin on tempoilevaa, valtion tulisi valvoa, että tuotteiden hinnat nousisivat ja laskisivat samassa suhteessa kuin verotuskin. Koska valtio pystyy vaihtelemaan arvolisäveron suuruutta, tulisi valtion myös huolehtia, ettei vaihtelu kostautuisi kuluttajien kukkarolle. Esimerkiksi tämä ratkaisu olisi kuluttajaystävällistä ja oikeuden mukaista kuluttajia kohtaan. Kuluttajien olisi helpompi hyväksyä tuotteiden hinnan nousu arvolisäverotuksen noustessa, kun arvolisäveron lasku huomioitaisiin.
]]>Uutisessa kerrotaan, että kymmenen maalle ja keinosaarille rakennettua turbiinia on korvattu tehokkaammilla laitteilla, ja lisäksi maalle on rakennettu kolme uutta turbiinia. Puiston 13 turbiinia tuottaa energiaa noin 160 gigawattituntia vuodessa, mikä vastaa 32 000 kotitalouden kulutusta.
Ikea Suomen vastuullisuuspäälikkö Tiina Suvanto kertoo myös omia näkemyksiään hankkeesta: "Suomi on ollut useana vuonna energiatehokkain IKEA-maa ja oma tuulipuisto on konkreettinen esimerkki sitoutumisestamme uusiutuvaan energiaan".
Kemin tuulivoimapuisto on osa Ikean vuoteen 2020 ulottuvaa 600 miljoonan euron investoitiohjelmaa. Tavoitteena on. Että koko konsernista tulee energiaomavarainen. Ikea-konsernilla on tällä hetkellä ympäri maailmaa yhteensä 415 toiminnassa tai rakenteilla olevaa tuulivoimaturbiinia sekä 730 000 Ikea-rakennusten päälle asennettua aurinkopaneelia.
Ikean tuulipuistojen rakentaminen on minusta vähän kaksipiippuinen juttu. Ensinnäkin jos lähtee miettimään mitä hyötyjä se tuo, niin ainakin sen, että Suomen Ikeoiden ei tarvitse ostaa energiaa ulkomailta, ja suomalaisen suosiminen saattaa ohjata lisää mahdollisia asiakkaita käymään Ikeoissa, sillä energia on kotimaista. Tosin tuulipuistojen rakentamiseen liittyy myös paljon ongelmia, mitkä saattaa herättää vihaa tuulipuistojen lähellä asuvien keskuudessa. Esimerkiksi tuulipuistoista lähtee todella kovaa ääntä, sekä lintuja saattaa kuolla niihin.
]]>Teknologia kehittyy nopeaan tahtiin ja sitä tullaan hyödyntämään mahdollisimman paljon. Tämä tulee väistämättä näkymään eri alojen henkilöstön tarpeen vähentymisenä. Monilla aloilla ihmiset voidaan korvata koneilla. Kaikkia työpaikkoja ei kuitenkaan voida korvata koneilla ja alat jotka tulevat näkemään suurimman muutoksen tarvitsevat väistämättä tietyn määrän henkilöstöä. Mielestäni yleisesti automatisoituminen on hyvä asia. Ihmisten täytyy yleisesti olla korkeammin koulutettuja varman työpaikan saamiseksi, eikä korkeasti koulutettu väestö ole ikinä haitaksi. Automatisoituminen tulee myös tuomaan uuden työpaikkojen kirjon, johon tulemme tarvitsemaan henkilöstöä.
Automatisoituminen ja tekoäly tulevat helpottamaan aloja, joissa on pula työntekijöistä. Myös korkeasti koulutettujen työttömyys tulee vähenemään. Olen siis samaa mieltä Googlen kanssa. On tietenkin huono asia, että ihmiset menettävät työpaikkoja, mutta juuri työpaikkansa menettäneitä voitaisiin mahdollisesti kouluttaa uusiin, automatisaation ja tekoälyn tuomille työpaikoille.
]]>