Taloussanomien 27.10 julkaistussa uutisessa kerrotaan, kuinka googlen teettämän tutkimuksen mukaan tekoäly ja automatisaatio poistavat Suomesta satojatuhansia työpaikkoja vuoteen 2030 mennessä, mutta loppujen lopuksi ilmiö lisää työpaikkoja tulevaisuudessa enemmän. Tekoäly ja automatisaatio kuulostavat toki jännittävältä ajatukselta. Varsinkin kun perinteisiin työnkuviin on jo totuttu vuosien saatossa.

Ajat muuttuvat. Tulevaisuudessa tulee järjestää enemmän työpaikkoja väestön kasvaessa koko ajan laajemmaksi. Vaikka tekoäly poistaa työpaikkoja nykyään suhteellisen paljon, tulee se niitä tulevaisuudessa lisäämään entisestään, joten niihin kannattaakin sijoittaa. Teknologian kehittyessä tulee toki kouluttaa uusiin ammatteihin laadukasta työvoimaa.

Uutisessa sanotaan, että ”iso huomio Suomen kannalta on ettei pidä olla peloissaan.” Itselläni kuitenkin tulee kuitenkin mieleen kysymyksiä; saattaisiko tekoäly avustaa työnteossa niin paljon, että ihmisen älyn käyttäminen vähenisi? Onko se uhka vai mahdollisuus? Onko tekoälyn mahdollista syrjäyttää ihmisen äly? Aika näyttää.  

Kaleva julkaisi 11.10.2017 talous-uutisen ”MT: Maatilojen määrän ennustetaan laskevan edelleen”. Uutisessa on käytetty lähteenä Maaseudun Tulevaisuuden uutisoimaa Luonnonvarakeskuksen ennustetta.    

Ennusteen mukaan vuosien 2000 ja 2025 välillä maatilojen määrä puolittuisi. Vuonna 2000 maatiloja oli noin 78 000 ja ennusteen mukaan vuonna 2025 maatiloja olisi enää 37 000. Luonnonvarakeskuksen ennusteen mukaan sikatilojen määrän lasku olisi vieläkin hurjempi – vuosien 2000 ja 2025 välillä sikatilojen määrä olisi ennusteen mukaan putoamassa 3000:sta 450:een. Maaseudun Tulevaisuuden haastatteleman Arto Latukan mukaan maatilan lopettaminen on pitkän tähtäimen harkitsemisen tulos, johon eivät yhden vuoden sää tai tukiratkaisut vaikuta.

Mielestäni nämä luvut kuulostavat melko hurjilta ja niille tulisi tehdä jotain. Maatilojen määrä siis puolittuu ja sikatilojen määrän laskee kuudennekseen – vain 25 vuodessa! Suurin osa näistä lopetetuista maa- ja sikatiloista ovat luultavasti niin pieniä, etteivät ne ole yksinkertaisesti kannattavia. Kuitenkin olen sitä mieltä, että valtion tulisi tukea pieniä tiloja paremmin. Ei ole mikään salaisuus, että pienyrittäjää sorsitaan Suomessa.

Taloussanomissa 30.10. julkaistussa uutisessa kerrotaan viiden lukiolaispojan perustamasta yrityksestä ja siitä, kuinka sen perustaminen sai alkunsa koulussa järjestettävästä kurssista. Vuosi yrittäjänä-kurssilla oppilaat kehittelivät uusia tuotteita, joita he monien vaiheiden kautta päätyivät kauppaamaan ihmisille. Uusien tuotteiden suunnitteluun ja kehittelyyn ei varattu paljoa rahaa, mutta kannustusta työntekoon annettiin oppilaille sitäkin enemmän.

Mielestäni tämän tapaisia kursseja tarvittaisiin muissakin lukioissa ympäri maata. Yrittäjyydestä puhutaan paljon jo ylä-asteesta alkaen, mutta realistiset käytännön esimerkit tuotteiden kehittelyn laajuudesta puuttuvat. Yrittäjyyteen tähtääville nuorille voisi olla suuri etu päästä kokeilemaan niin sanotusti yrittäjän arkea jo tässä iässä. Rahaa ei olisi paljoa pelissä, mutta tukea yrittämiseen ja apua opettajalta olisi saatavilla aina kun sitä tarvitsisi.

Lähde: https://www.is.fi/taloussanomat/yrittaja/art-2000005425699.html